Hirvenmetsästys

Hirvenmetsästys

Hirvenmetsästys on suomalaisten kuuluisa harrastus. Hirvestystä harrastavat niin miehet kuin naisetkin. Hieman isommat lapset kulkevat välillä vanhempansa tai vanhempiensa mukana hirvimetsällä. Metsästyksellä on monissa perheissä jo pitkät perinteet ja metsästystä jatketaan sukupolvesta toiseen. Monet ovat jo lapsesta kasvaneet tähän metsästyksen suuremmoiseen seikkailuun. Monille metsästys on muutakin kuin vain hirvien ampumista. Se voi olla nauttimista luonnosta ja luonnon kehityksen seuraamista. Toisille metsästys on hyvin sosiaalinen juttu, koska usein hirvimetsästykseen lähdetään porukalla eikä yksin. Hirvenmieliset pääsevät näin metsän siimeksessä vaihtamaan ajatuksiaan ja keskustelemaan maailman kulusta, mutta myös metsästyksestä itsestään. Hirvimetsästy ei siis missään nimessä ole pelkkää patruunoiden lataamista ja ampumista, vaan sen ympärille kiertyy paljon paljon muutakin. Hirvimetsästys on myös porukkalaji, koska hirven kaaduttua tarvitaan todellista ryhmävoimaa, jotta hirvi saadaan kuljetettua metsästä pois. Yksin ei hirvimetsälle lähde varmasti kukaan, niin suuresta eläimestä tässä on kyse.

Monilla niin pienillä kuin suuremmillakin kylillä Suomessa järjestetään vuosittain hirvipeijaisia. Hirvipeijaisia järjestävät erilaiset hirviseurat. Peijaiset ovat metsästäjien juhlaa ja silloin syödään hirvenlihaa ja juhlitaan. Hirvipeijaisiin osallistuvat usein itse metsästäjät, metsästäjien perheet kuin hirvenmieliset ihmisetkin. Hirvipeijaisiin kutsutaan yleensä myös ne henkilöt, joiden omistamilla alueilla on metsästetty. Peijaiset ovat Suomessa jo hyvin vanha perinne ja tätä perinnettä jatketaan edelleen hyvin aktiivisesti. Tosin hirvipeijaisten muoto on ehkä ajansaatossa jo hieman muuttunut, eikä niihin enää välttämättä liity minkäänlaista eläinten mytologiaa kuten peijaisiin on ennen aikaan liitetty. Nykymuodossaan peijaiset ovat enemmänkin sosiaalinen tapahtuma, jossa syödään hyvin, keskustellaan ja ehkä tanssahdetaankin enemmän tai vähemmän joko livemusiikin tai laitteista kuuluvan musiikin tahtiin.

Milloin ja miten voi metsästää?

Milloin ja miten voi metsästää?

Hirvenmetsästystä ei voi harrastaa koska itse haluaa, vaan se on rajoitettua ajallisesti. Hirvien metsästys ajoittuu vuosittain syksyyn ja alkutalveen. Hirvimetsästyksen aikataulut löytyvät vuosittain muun muassa internetistä Suomen Riistakeskuksen nettisivuilta. Metsästysajoista kannattaakin pitää kiinni, sillä muuten metsästyksestä voi seurata sakko. Aikataulullisesti rajoitettu metsästys on hyvä asia, koska silloin autoilijoita voidaan ajoissa varoittaa liikennemerkein käynnissä olevasta metsästyksestä tai muuten vaan tiedottaa kansalaisia eri tiedotuskanavia käyttäen. Metsästys saa hirvissä aikaa erilaisia liikkeitä, kuten poikkeavanlaista poukkoilua autoteillä tai muuten vaan säikkyvää käyttäytymistä. Autoilijoiden onkin hyvä metsästysaikana seurata hieman normaalia enemmän sivuille varmistaakseen, ettei tielle ole tulossa vieraita kulkijoita. Autoilijoiden valppaudella voidaan säästyä vahingoilta ja onnettomuuksilta, mikä on koko yhteyiskunnan kannalta hyvä ja tärkeä asia. Hirvien metsästystä on rajoitettu myös sen takia, ettei hirviä saa häiritä niiden vasomisaikana. Hirvien odottaessa jälkikasvua ja pienten hirvien syntymistä ei hirvien elämää saa häiritä lainkaan. Hirvet vasovat yleensä keväällä toukokuun tienoilla, joten silloin hirvet on syytä jättää rauhaan ja omiin oloihinsa. Metsästys on tänä aikana ehdottoman kiellettyä.

Hirven metsästykseen ei voi lähteä ihan kylmiltää, vaan tiettyjä asioita on hyvä ottaa huomioon. Hirvenmetsästykseen tarvitaan suojavaatteet, jotta mahdollisilta vaaratilanteilta oitaisiin välttyä. Suojavaatteet ovat väritykseltään tyypillisesti punaisia. Nykypäivänä myös erilaiset neonvärit ovat nousseet suosioon niiden kirkkauden takia. Suojavaatteet auttavat myös autoilijoita huomioimaan hirven metsästäjät ajoissa. Hirviä ei voi myöskään lähteä muuten vaan metsästämään, vaan metsästykseen tarvitaan erityinen lupa. Hirvien kaatolupia myönnetään vuosittain hyvin eri määriä eri puolille Suomea. Näitä hirvien kaatolupia Suomessa myöntää Suomen Riistakeskus, muuta kautta lupia ei ole mahdollista hakea. Kaatolupia myönnetään yleensä ryhmittäin eikä yksittäisille henkilöille. Kaatolupien määrää pohditaan Suomessa vuosittain ja niihin vaikuttavat muun muassa hirvien kokonaismäärä. Hirviä ei siis missään nimessä kannata lähteä itsekseen metsästämään, vaan viralliset tahot ja luvat on aina syytä ottaa huomioon.