Metsät ovat tärkeä osa Suomen maisemaa. Metsät tarjoavat myös yli 20 000 eliölajille elinympäristön.

Suomessa on 77 erilaista metsälajia. Metsät ovatkin uhattuina voimakkaan maankäytön, ojituksen ja metsätalouden vuoksi. Suomessa on metsiä pidetty ehtyneenä luonnonvarana, mutta nykyisin kaksi kolmasosaa metsistämme, on jo uhattuna. Metsänhoidon tavoitteena on lisätä puuna tuotantoa, sekä kehittää puun  laatua ja kasvunopeutta. Syy, miksi metsänhoito töitä tehdään, on, että metsä pysyisi elinvoimaisena ja kasvu saataisiin säilymään hyvänä. Metsää, voi hoitaa ekologisella tavalla, tällä voidaan turvata metsien sekä soiden monimuotoisuus ja pitää vesistömme puhtaana. Tavoitteisiin päästään muuttamalla metsänhoitoa niin, että luovutaan laajoista avohakkuista ja siirrytään eri-ikäisrakenteiseen metsänhoitoon. Tavoite metsän suojelussa on, että saataisiin mahdollisimman suoria puita, eli tasalaatuista metsää. Metsän jatkuvalla kasvatuksella pyritään ylläpitämään puiden kokovaihtelu jatkuvan uudistamisen avulla. Eri-ikäisrakenteinen kasvatus, on vaihtoehto harvennuksille ja avohakkuille. Avohakkuussa kaadetaan kaikki puut pois. Yleensä avohakkuuta tehdään alueilla, joissa suurin osa metsästä, on ohittanut jo voimakkaan kasvun vaiheen. Suurten, paljon kasvutilaa vievien puiden poisto, tuo tilaa alikasvopuiden kasvulle ja uusia taimia syntyy hakkuu alueille. Ennen avohakkuuta, on tälle alueelle tehty jo harvennushakkuita, niitä voi olla tehty jo useampi. Avohakkuulla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia ympäristöön sekä metsiin. Esimerkiksi mustikka, joka avohakkuun seurauksena palaa alueelle, vasta 40 vuoden jälkeen. Tämä on aiheuttanut sen, että 50 vuoden aikana mustikkametsiä on hävinnyt jo puolet. Nykyään on tapana jättää avohakkuualueelle muutama kelopuu, jolloin maisema säilyy hieman. Metsänhoitoa ja metsänomistajia velvoittaa Suomessa metsänhoitolaki. Metsälain mukaan avohakkuun jälkeen, on perustettava uusi taimikko. Metsänhoitolaki määrää myös, että avohakkuusta on ilmoitettava metsäkeskukselle. Metsänhoitolaki, ei kuitenkaan määrää omistajaa hakkaamaan metsäänsä, sen sijaan omistajalla on hoitovelvollisuus uudistaa metsää ja laki määrittääkin, kuinka metsää tulisi hoitaa ja hakata. Talousmetsiä, voi hoitaa, myös luonnonmukaisilla menetelmillä. Siinä tähdätään monipuolisien metsien käytön edistämiseen. Luonnollista hoitoa, on metsäläjille tärkeiden pääpiirteiden ylläpito, kuten pysty-ja maalaho puiden säästö, suositaan lehtipuita ja kunnostusojituksesta luovutaan, jotta vesitaloutta saadaan palautettua. Arvokkaiden elinympäristöjen, kuten lehtojen aktiivinen hoito ja uhanalaisten lajien säästäminen. Mikäli, elinympäristö on vaurioitunut, voidaan sitä yrittää ennaltaehkäistä tukkimalla ojia ja puroja voidaan palauttaa takaisin luonnontilaan. Liiallinen maaperän kosteus tosin haittaa puiden kasvua. Ojituksen avulla soistuneiden metsien vedenpintaa lasketaan, jolloin puusto kasvaa paremmin. Mikäli ojat, ovat kasvaneet umpeen, ja metsä alkaa uudelleen soistua, voidaan metsää kunnostusojittaa. Vanhat ojat siis perataan ja täydennetään uusilla ojilla.

Nuoren metsänhoito

Nuorta metsää hoidetaan, että puustosta tulisi vahvaa ja se kehittyisi myyntikelpoiseksi. Nuoren metsän hoitoa tarvitaan, mikäli metsä, on kasvanut liian tiheäksi. Nuoren metsän taimikoita hoidetaan, ottamalla pois huono rakenteisia ja vaurioituneita runkoja, jolloin tehdään tilaa parhaille puille, sekä otetaan pois kasvua varjostavia puita. Taimikonhoito tehdään, kun puuston valtapituus on  3-7 metriä. Kuusimetsillä taas aiemmin, kuusten ollessa 2-4 metrisiä. Pois raivatut rungot jätetään metsään maatumaan.

Nuoren metsänhoito

Mikäli taimenhoitoa ei ole tehty, voi metsä tarvita kunnostamista, jolloin metsään tehdään harvennus. Nuoren metsän taimien lomassa kasvava pintakasvillisuus voi häiritä, myös taimien kasvamista, sillä ne kilpailevat saatavilla olevasta vedestä ja maaperän ravinteista taimien kanssa. Voimakas maan muokkaus, ennen taimien istuttamista vähentää pintakasvillisuutta. Haitalliset heinät voidaan niittää, jopa pari kertaa yhden kesän aikana. Tämä toimenpide joudutaan toistamaan, niin usein, kunnes taimet ovat kasvaneet kilpailevien ruohistojen ohi. Heinittymistä voidaan myös estää laittamalla taimien ympärille taimisuojia ja taimilevyjä.